Terapiaa vai mentorointia – ihan kumpaa vaan

Olen juuri valmistunut elämäni rankimmasta koulusta. Valmistuin nimittäin Ihminen tavattavissa mentoriksi – tai itse asiassa tutkintonimike vaihtui viime vuonna terapeutiksi. Itse käytän molempia nimikkeitä – hieman tilanteesta riippuen. Joskus olen leikkisästi tokaissut, että olen ”henkisen puolen personal trainer”.

Ihminen tavattavissa -koulutus oli ainutlaatuinen, nelivuotinen integratiivinen psykologinen koulutus, joka antoi välineet vaativampaankin vuorovaikutukselliseen työskentelyyn. Koulutukseen sisältyi ensin itsensä työstämistä ryhmässä ja itsenäisesti (esim. vähintään 2 vuoden yhtämittainen oma terapia/mentorointi). Myöhemmin koulutuksessa opeteltiin puolestaan toisten kohtaamista harjoitusmentorointien muodossa – niitä piti olla vähintään 100h.

Kirsikkana koulukakun päällä oli ehkä kuitenkin lopputyö, jonka tein yhdessä vaimoni kanssa. Tutkimme lopputyössämme sitä, miten lapsuutemme olosuhteet – erityisesti varhaiset vuorovaikutussuhteet – ovat vaikuttaneet parisuhteeseemme aikuisiällä. Pyrimme tuomaan esille, miten lapsuudessa omaksutut käyttäytymismallit ja selviytymisstrategiat johtivat siihen, että meidän niin täydellinen ja rakkauden täyteinen suhteemme muuttui pikkuhiljaa kylmemmäksi ajautuen lopulta kriisiin ja lähelle avioeroa. Lopuksi pohdimme, miten onnistuimme kääntämään kurssin, ja miten parisuhteemme lähti toipumaan.     

Nyt olen siis valmistunut Ihminen tavattavissa -terapeutiksi ja tarjoan vuorovaikutuksellista tukemista missä kaiken lähtökohtana on ihminen, joka tulee luokseni. Hänen tarpeensa ja toiveensa määrittävät, teemmekö pidemmän, terapeuttisen matkan yhdessä vai kenties hieman lyhyemmän ja ratkaisukeskeisemmän taipaleen. Luokseni tullut saa itse vaikuttaa, haluaako hän vain yksinkertaisesti tulla syvemmin kuulluksi ja ymmärretyksi, lähdemmekö matkalle kohti menneisyyden kipupisteitä vai tutkimmeko yhdessä kenties jotain konkreettisempaa, kuten esimerkiksi parisuhteen (tai jonkun muun vuorovaikutussuhteen), työpaikan/uran tai vanhemmuuden haasteita.  

Minulla itselläni on omakohtaista (eli joko omana itsenä tai läheisenä) kokemusta erinäisistä ilmiöistä kuten riippuvuuksista (varsinkin alkoholismi, kiire, työ), narsismista, kaltoinkohtelusta, ylisuorittamisesta, jne. Nämä teemat ovat jatkuneet mentoroinneissakin mutta ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa on ollut se, että luokseni on tullut myös aivan tavallisia ja ns. ”hyvän perheen kasvatteja”. Usein heillä on päällisin puolin kaikki hyvin, mutta he voivat jollain tapaa huonosti: voi olla ahdistuneisuutta, alakuloisuutta, uupuneisuutta, tyhjyyden tunnetta, merkityksettömyyttä, ikäkriisiä ja/tai parisuhdeongelmia. Heillä saattaa olla vahva annettu ”hyvän perheen narratiivi” ja he saattavat olla siksi hämillään ja jopa syyllistyneitä, miksi ”hyvistä lähtökohdista” huolimatta on paha olla?  

Suomessa terapian stigma on onneksi alkanut hellittää ja oma havainto on se, että nuorempi sukupolvi on paljon valmiimpi hakeutumaan terapiaan. Tilastoista (ja masennuksen tasosta) riippuen Suomessa arvioidaan olevan masentuneita n. 5-15% väestöstä. Toisaalta Kelan kautta kuntoutustukea psykoterapiaan saa vuosittain vain alle prosentti väestöstä, kun taas Kela-korvattavia masennuslääkkeitä syö reilut 5% väestöstä. Mutta nämä ovat siis ”virallisen diagnostiikka-sairaalapolun” kautta tilastoituja lukuja.

Mitä jos ihmisiltä kysyttäisiin, haluatko voida paremmin, haluatko selvittää parisuhteesi tilan ja löytää uuden kipinän tai voiman erota, haluatko saada selvyyden oman työurasi mielekkyydestä, haluatko sparrata liittyen vaikeaan vuorovaikutussuhteeseen tai haluatko kehittää yleisesti vuorovaikutustaitojasi, jne.  Tällaisia ihmisiä meillä lienee jo kymmeniä prosentteja populaatiosta. Nämä ihmiset tuskin pistäisivät pahakseen, jos saisivat helpotusta arkeen ja kokisivat parempaa henkistä hyvinvointia – vaikka heillä ei virallista mielenterveyteen liittyvää diagnoosia olisikaan. Jos ei halua hakea diagnoosia ja sairauslomaa tai ei koe, että on niin särkynyt tai voimaton, mutta haluaisi kuitenkin voida paremmin, on Ihminen tavattavissa -mentor/terapeutti erinomainen valinta. Myös silloin, jos haluaa saada nopeastikin helpotusta oloonsa ilman byrokratian rattaisiin sotkeutumista, tämä polku voi olla juuri se oikea.

Ao. kuvassa on vielä havainnollistettu psykoterapian ja Ihminen tavattavissa -terapian/mentoroinnin piirteitä ja vaiheita.

Ihminen tavattavissa -terapeutti, finanssialan asiantuntija Aku Hentilä

 

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Terve­tuloa terapeut­tiselle vastaan­otolle!

Apua voi hakea esimerkiksi ihmissuhde- ja parisuhdeongelmiin, työuupumuksesta toipumiseen, vanhemmuuteen, tunne-elämän haasteisiin tai oman elämän suunnan tarkistamiseen.